Supikoira kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien ja minkki kansallisesti merkityksellisten haitallisten vieraslajien listalle. Lajit poistettiin vuonna 2019 metsästyslain riistaeläinluettelosta, minkä tarkoituksena oli helpottaa ja tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä.
Haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin tappaminen ei ole enää metsästystä, vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirtyneet rauhoittamattomiin lajeihin, vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Muutosten myötä supikoiran ja minkin pyynnissä saa käyttää tavallisessa metsästyksessä kiellettyjä menetelmiä, kuten keinovaloa, elektronisia tähtäinlaitteita ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Pyynnissä on silti noudatettava eettisesti hyväksyttävän metsästyksen periaatteita. Esimerkiksi jalkarautojen ja myrkyn käyttö vieraspetojen pyynnissä on Suomessa kielletty. Näillä säädöksillä pyritään estämään tarpeettoman kärsimyksen tuottaminen eläimille. Voit tutustua pyyntimenetelmien eroihin tästä taulukosta (jpg).
Supikoiran ja minkin pyynti on sallittua myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Metsästyskortitonkin henkilö voi osallistua monimuotoisuuden suojeluun virittämällä loukun tai raudan.
Pyyntioikeudet
Vieraslajien pyyntiin ja tappamiseen tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Vuoden 2019 lakimuutoksen jälkeen metsästysseurojen alueilla supikoiraa ja minkkiä voidaan pyydystää ja tappaa ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsee pääsääntöisesti muuttaa. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi muuta sopimusten sisältöä.
Uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia tulee ottaa huomioon haitallisten vieraslajien pyynti- ja tappamisoikeus, jotta jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Uudet päivitetyt mallipohjat löytyvät riista.fi-sivuilta.
Haitallisia vieraslajeja on sallittua lopettaa ampumalla niitä loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla tulee huomioida järjestyslaki, ja lopettamisesta on hyvä ilmoittaa etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja.
Rauhoitusaikaa ei enää ole
Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Haitallista, torjuttavaa vieraslajia ei ole perusteltua rauhoittaa kannan turvaamiseksi. Pyydystämisessä ja tappamisessa on kuitenkin noudatettava eläinsuojelulain vaatimuksia.
Supikoiralla ja minkillä ei ole enää rauhoitusaikaa, joten niitä saa pyytää ympäri vuoden. Pesimäaikaisessa pyynnissä poikaset tulee aina lopettaa ennen niiden emoa. Pesimäaikaista pyyntiä ohjaavat metsästäjän eettiset ohjeet (riista.fi).
Metsästyslain rauhoitussäännösten tarkoitus on, ettei rauhoitettuja riistaeläimiä häirittäisi niiden lisääntymisaikana. Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä. Tätä korostetaan metsästyslaissa säädetyillä koiran kiinnipitovelvollisuudella (51 §) sekä koirakokeita ja koiran kouluttamista (52–53 §) ja koiranpidon valvonnasta ja talteenotosta säädetyillä säännöksillä (54–55 §). Metsästyslain 51 §:ssä sallitaan kuitenkin poiketa yleisestä kiinnipitovelvollisuudesta muun kuin ajavan koiran käyttämisessä metsästyksessä. Tarkoituksena on ollut sallia sellainen toiminta, joka ei aiheuta häiriötä riistan lisääntymiselle.
Erityisesti kevään ja kesän pyynnissä pitää ottaa huomioon rauhoitetut lajit, joita ei saa metsästyslain mukaan häiritä lisääntymisaikana. Esimerkiksi minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan. Jos on tarve kesäaikaiseen minkin pyyntiin, tulee raudat sijoittaa veteen erilliselle rautalautalle, joka on rannasta irti. Tällöin varmistutaan siitä, etteivät näätä, kärppä tai hilleri mene rautoihin niiden pyyntiajan ulkopuolella.
Kevättalven ja maalis-huhtikuun aikana tapahtuva vieraslajien poisto on tehokkainta kannan hallintaa. Vapaana kulkevan metsästyskoiran (ei kuitenkaan ajava koira) hyödyntäminen lisääntymisaikaan vaatii aina kohdelajin metsästykseen koulutetun koiran ja tapauskohtaista harkintaa, jotta häiriötä tai vahinkoa ei aiheudu muille eläimille. Supikoiran pyyntiin erikoistunut koira voidaan ohjata tuoreelle jäljelle esimerkiksi tuoreelta näkö- tai riistakamerahavainnolta.
Keväisessä pintapyynnissä (maalis-huhtikuu) voi käyttää pysäyttävää koiraa, kunhan pyynti ei häiritse pesintään valmistautuvia eläimiä. Koulutetun koiran voi siis laskea näkösällä olevan supikoiran perään myös koirien kiinnipitoaikana.
Kesäajan pyynti ei saa aiheuttaa häiriötä riistan lisääntymiselle. Koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla.
Muut säädökset
Vuonna 2019 tehtyjen lakimuutosten jälkeen haitallisten vieraslajien pyynti jatkuu pääsääntöisesti vanhojen metsästyslainsäädännöstä opittujen periaatteiden mukaan. Esimerkiksi ajoneuvojen käyttöä ja tiealueilla tapahtuvaa ampumista koskevat pykälät koskevat myös haitallisten vieraslajien pyyntiä.
Eläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta ilman alueen omistajan tai haltijan lupaa, eikä viljelyksillä tule kulkea ennen kuin sato on korjattu. Supikoiran ja minkin saa kuitenkin lopettaa loukkuun alle 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta. Kaupunkialueilla huomioidaan järjestyslaki ja tehdään tarvittaessa ilmoitus poliisille.
Metsästysaseiden käyttö säilyi lakimuutoksen jälkeen pääsääntöisesti ennallaan ja lopetuksessa voi edelleen käyttää siihen soveltuvaa asetta. Ainoastaan minkin pyynnin haulikkokaliiperi laajeni 10–36 kaliipereihin.
Ajoneuvojen käyttöä koskevat metsästysnormit ovat voimassa. Ampuminen on kielletty välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempää ajoneuvosta. Ampuminen on kiellettyä rautatien tai yleisen tien yli ja ampuminen on kiellettyä, jos ampuja tai eläin on tällaisella tiellä. Turvallisuus on aina ensisijainen tavoite.
Metsästyslain vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lain 7 §:ssä säädetty oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja lain 8 §:ssä säädetty kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (ns. vapaa metsästysoikeus) koskee sekä haitallisten vieraslajien että rauhoittamattomien eläinten pyytämistä ja tappamista.
Lisätietoa
Muutokset metsästystä koskevassa lainsäädännössä (riistainfo.fi)
Metsästystä ja ampuma-aseita koskeva lainsäädäntö (riistainfo.fi)