Haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira ovat vakava uhka Suomen vesilintukannoille. Vesilintujen suojelemiseksi Suomen riistakeskus ja Metsähallitus toteuttavat vieraspetojen poistoa 72 Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella.
Helmi-vieraspetohanke on osa laajaa Helmi-ohjelmaa (ym.fi). Pyyntityön tavoitteena on koulutettujen pyyntiryhmien avulla tehostaa vieraspetopyyntiä tasolle, jolla vieraspetojen kannat saadaan laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun.
Hoitoalueet, joilla pyyntiä toteutetaan sijaitsevat ympäri Suomea. Suomen riistakeskuksen 42 kohdetta sijaitsevat Manner-Suomessa ja etelärannikolla. Näillä pyyntikohteilla on paljon linnustollisesti arvokkaita järviä, kuten Siikalahti Parikkalassa (luontoon.fi). Metsähallituksen 30 pyyntikohdetta sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Alueet sisältävät laajoja Metsähallituksen hallinnoimia alueita. Joukossa on erityisen tärkeitä lintulahtia, kuten Liminganlahti Oulussa (luontoon.fi). Pyyntikohteiden olosuhteet vaihtelevat huomattavasti, mikä haastaa etsimään jokaiselle kohteelle sopivimmat pyyntikeinot.
Supikoirakanta saatu laskuun
Hankkeen aikana pyyntikohteilta on saatu saaliiksi yhteensä jo lähes 14 000 supikoiraa. Supikoirien saalismäärät Helmi-kohteilla ovatkin monilla kohteilla laskusuunnassa. Myös Turun yliopiston valikoiduilla Helmi-kohteilla toteuttaman satunnaisen riistakameraseurannan perusteella voidaan päätellä supikoirien liikkumisen vähentyneen kohteilla kevätaikaan.
Supikoiran kohdalla hanke on siirtymässä tilanteeseen, jossa pieneksi saatua supikoirakantaa pyritään ylläpitämään ja näin antamaan linnustolle aikaa toipua.
Minkin pyynnissä kehitettävää
Minkkisaalis hankkeessa lähestyy 3 000 yksilöä. Lajin pyynti on osoittautunut huomattavasti haastavammaksi kuin supikoiran. Minkinpyynnin kulttuuri on vähentynyt merkittävästi ja pyyntimuodosta kiinnostuneita pyytäjiä on ollut hankala löytää hankkeen pariin. Parhaimmilla hankekohteilla minkinpyynnissäkin on kuitenkin onnistuttu, kun motivoituneita pyytäjiä on löytynyt.
Helmi-hankkeen kokemusten perusteella avainsana minkinpyynnin onnistumiselle on jalkautuminen maastoon ja oikeiden pyydyspaikkojen etsiminen. Tämän jälkeen tulee pyydykset asettaa maastoon oikealla tavalla. Onnistuminen vaatii harjaantuneisuutta tunnistaa minkille otolliset elinympäristöt. Erityisasemassa on myös loukun hajustaminen nimenomaan minkin omalla. Se on tutkimusten ja Helmi-vieraspetohankkeen kokemusten perusteella kaikkien varmin ”syötti” minkkiloukkuun.
Työ jatkuu pyyntiryhmissä
Onnistunut pyynti riippuu edelleen osaavien pyytäjien työpanoksesta pyyntiryhmissä. Säästöjen myötä pyyntiryhmien neuvonnallinen tuki on aikaisempaa vähäisempää. Pyyntilaitteita voidaan kuitenkin edelleen ylläpitää ja jokaisella kohteella on edelleenkin oma vastuullinen suunnittelija, jolta saa tarvittaessa neuvoja. Hankkeen tuloksista kumpuavia käytäntöjä pyritään resurssien puitteissa levittämään Helmi-kohteiden ulkopuolella toimivalle metsästäjäyhteisölle. Laajemmalla viestinnällä pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta vieraspetojen pyynnin hyödyistä luonnolle.
Uusi rahoitus vuosille 2025-2028
Hanke alkoi toukokuussa 2021. Vuonna 2024 hanke sai jatkorahoituksen ja jatkuu ehdollisena vuoden 2028 loppuun saakka. Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön hankkeelle myöntämä rahoitus on supistunut merkittävästi.
Säästöjen myötä Suomen riistakeskuksessa ja Metsähallituksessa työskentelevään henkilöstöön: 10 täysipäiväistä henkilöä vaihtuu viiteen henkilöön, joista kolme tulee työskentelemään Suomen riistakeskuksessa ja kaksi Metsähallituksessa. Rahoituksen suuruus vuonna 2025 on n. 900 000 euroa ja se tulee pienemään edelleen hankkeen tulevina toimintavuosina.
Pyynnillä tavoitellaan alkuperäislajiston elvyttämistä
Helmi-vieraspetohanke tukee muiden Helmi-ohjelman toimien kanssa erityisesti taantuneen vesilinnuston toipumista. Monet elinympäristöjen kunnostustoimet jäävät vajaiksi, jos alueilta ei poisteta niillä runsaana esiintyviä vieraspetoja. Minkin ja supikoiran saalistuspaineen poistumisella on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia myös muulle alkuperäisluonnolle, kuten sammakkoeläimille. Useiden lajien elpyminen kestää vuosia, joten pyyntityön on oltava pitkäjänteistä ja jatkuvaa.
Yhteystiedot
Hankkeeseen on palkattu kahdeksan määräaikaista suunnittelijaa. Suomen riistakeskuksella hankkeessa toimivat projektipäällikkö Kari Karhula sekä viisi suunnittelijaa, ja Metsähallituksella projektipäällikkö Mikko Toivola sekä kolme suunnittelijaa.
Suomen riistakeskus
- Mikko Toivola, projektipäällikkö, puh. 029 431 2341
- Jyri Mononen, puh. 029 431 2128
- Veijo Kröger, puh. 029 431 2296
- Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)riista.fi
Metsähallitus
- Kari Karhula, projektipäällikkö, puh. 040 532 0671
- Harri Forsten, puh. 040 664 5704
- Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)metsa.fi
Metsästäjä-lehdessä on avattu vieraspetojen pyyntilogiikkaa (metsastajalehti.fi), jota on aika viedä metsästyksestä luonnonhoidollisen pyynnin suuntaan.
Helmi-vieraspetohankkeen 2021-2023 Helmi-vieraspetohankkeen 2021-2023 pyytäjäkyselyn tulokset (PDF).